Sivut

20.10.2012

Kuviokudinmalleja (huom. ei kuvia :) )


Lainasin kirjastosta (kohta kuukausi sitten) Eeva Haaviston Sata kansanomaista kuviokudinmallia-kirjan. Etsin sitä jonkin aikaa hyllystä, mutta en löytänyt sitä. Kysyin kirjastontädiltä, onko heillä tätä kirjaa (tiesin kirjan olevan jossain heillä, kun olin katsonut netistä...) ja hän haki sen ystävällisesti minulle varastosta.
Olin aivan innoissani, kun sain kirjan käteeni. :)

Vanha, kulunut kirja saa aikaan paljon iloa. :)
En osaa edes kuvitella kuinka monella tämä kirja on ollut lainassa.
Tämä kirja on painettu 1948 (toinen painos).


En osaa oikein kirjoittaa ajatuksiani, mutta tykästyin kirjaan todella paljon.

Siis kirjassahan ei ole kuin erilaisia malleja. :) Alussa tosin muutama sivu tekstiä, jossa E. Haavisto kertoo malleista.


Mielenkiintoista oli lukea "kutimen historiaa"-osio.
Omaan melko hyvän mielikuvituksen ja teksti on mielestäni hyvin kirjoitettu. Faktaa, mutta hauskoja yksityiskohtia on ujutettu mukaan.
Erityisesti tämä teksti jäi mieleen: "Muistitieto tietää myös kertoa, että Naantalissa raatimiehet, jopa itse pormestarikin, istuivat sukankudin kädessä..."
Ja toinen kohta: "...armeijan tarpeisiin tilattiin huomattavia sukkaeriä, esim. (vuonna)1740 Turun jalkaväkirykmentille 1025 paria villasukkia, joiden valmistamiseen jäi aikaa vain 3 kuukautta. "


Tämä kirja myös selkiytti minulle kutoa/neuloa sanojen käyttöä.

Olen pienestä pitäen oppinut, että lapaset ja sukat kudotaan. Aikuisiällä opetin itselleni, että se onkin neulomista. Nyt aion palata kutomiseen. :)

Jos keskeneräinen käsityö on kudin, niin silloin sitä kudotaan. Eikö?

Ja kirjan mukaan "kudintyöt ovat olleet tunnetut asiakirjojenkin mukaan jo ainakin 1400-luvulta lähtien". Sekä: "Yleensä pyritään perinteisesti säilyttämään vanhat, koetut ja hyviksi ja käyviksi huomatut kansanomaiset nimitykset, ja tässäkin tapauksessa historiallinen tausta määrää käytettäväksi kutoa-sanaa..."

Myös tieto, että "kudin oli jo viisivuotiaasta tyttösen seuralainen" on aika pysäyttävä. Viisivuotiaana aloitettiin kutominen! En osaa kuvitella, että nykyään viisivuotiaan oletettaisiin kutovan. "Ensin saivat pienet sormet pistellä sukkanauhaa ja vähitellen rasaa ja sukkaakin."

Ja morsiamella piti olla paljon myötäjäisiä. Voi huhhuh, koko talonväelle piti olla tuliaislahjoja, jopa piioille ja rengeillekin.

Kaiken kaikkiaan mielenkiintoista luettavaa. :)


Ja ne mallit....
Yksinkertaisia, mutta värejä vaihtamalla saa melkoisen eri näköisiä lapasia.
Kirjaan on koottu perinteisiä Etelä-Pohjanmaan ja Kymenlaakson malleja. (lähes vain näiltä seuduilta)

Pidän ajatuksesta, että joku on jaksanut kerätä nämä mallit kirjaan. Saamme neuloa kutoa vielä tänäkin päivänä perinteisiä malleja.


Tästä tekstistä tuli (melkein) kirja-arvostelu.....mutta toivottavasti päällimmäiseksi jäi mieleen, että tämä on hyvä kirja, jos on kiinnostunut kirjoneuleista. :)


(ihastuin kirjaan niin paljon, että toivoin sitä itselleni joululahjaksi.....)